"Onni"
2003-2015
Mitään en pelännyt, paitsi menettäväni Onnin. Kun sain pienen hurmuri-Onnin syliini Virossa 2003, oli selvää, ettei elämää olisi ilman Onnia. Näin oli tarkoitettu.
Sitten se päivä koitti. Mamyn rakkain aarre sairastui aggressiiviseen suolistosyöpään. Onni päästettiin Noan ja Ozzyn luokse, kun oli selvää, ettei mitään ollut tehtävissä eikä elinaikaa mitattu enää kuin tunneissa.
Ensi oireiden ilmettyä Onni eli enää muutaman päivän, diagnoosin saatuaan enää pari tuntia.
Gleizz Noah Okkervil
"Noa"
2003-2014
Mamyn elämä luhistui, kun Noa alkoi saada kohtauksia syksyllä 2014. Kohtauksia oli aluksi vain harvakseltaan, mutta hyvin pian ne pahenivat, eikä Noa pystynyt enää leikkimään, syömään tai ulkoilemaan saamatta kohtausta.
Mamy tiesi, että oli aika päästää elämässään paljon kolhuja kokenut Noa Ozzyn luo. Noa oli selvinnyt niin paljosta, ollut niin reipas. Ei tuntunut reilulta vaatia sitä sietämään yhtään enempää.
Noalla todettiin henkitorven kollapsi.
 |
| Edessä Noa, takana Onni. |
Shwab's Nemo
"Ozzy"
2007-2008(9)?
 |
| Ozzy ja Onni |
Marsulauma:
Teppo, Tilkku, Takku, Taneli ja Leiska.
Aikoinaan meillä oli myös paljon pikku serkkuja, marsuja. Ne oli hauskoja otuksia, yksi niistä luuli olevansa koira ja se seurasi meitä, leikki meidän kanssa ja nukkuikin samassa kasassa. Sen nimi oli Teppo. Sitten tuli Tilkku, se oli tyttö - aina Mamyn jaloissa. Sitten laumaan tuli Takku, sekin oli tyttö.
 |
| Teppo |
 |
| Tilkku |
 |
| Taneli |
 |
| Takku |
Kun Teppo kuoli, laumaan liittyi Taneli. Sitten tuli Leiska. Niillä oli oma huone, mutta kun oltiin kotona niin ne oli aina vapaana meidän kanssa. Kaikki oli yli 8-vuotiaita kuollessaan, paitsi Leiska. Se oli jo tosi sairas meille tullessaan. Takku kuoli yli 10-vuotiaana syöpään. Outoa, kun pikku väkeä ei nyt pyöri jaloissa.
