Tekstit

Vipsu on poissa

Kuva
Eksyneenä joudun kertomaan, että elämäni hevonen Viba on poissa.
En menettänyt pelkästään upeaa hevosta. Menetin ystävän, kumppanin, unelman, toivon ja tarkoituksen.
Majakkani valo on sammunut. 


Kun varsa valjaat selkäänsä sai

Kuva
Perimätieto kertoo, että ennen muinoin kesälliset varsat valjastettiin ensi kerran tapaninpäivänä. Me ei ihan siihen ehditty mukaan, mutta totuttelu siloihin aloitettiin vuoden vaihteessa. Mitään kiirettä ei ole, mutta varhaisessa (joskaan ei liian aikaisessa) totuttamisessa on etunsa.

Varsat ovat nyt siinä vaiheessa elämäänsä, että ne imevät oppia kuin sienet. Ne kyseenalaistavat (se oikeus niille suotakoon), mutta voimalla, joka on vielä hallittavissa. Ne ovat aktiivisia ja leikkisiä. Energioita, jotka oikein kanavoituna johtavat toivottuihin tuloksiin paitsi nopeasti, myös suhteellisen lempeästi.

Suhteellisen, koska vastuu on ihmisellä ja ihminen tekee virheitä, tiedostamattaan tai tiedostaen. Suhteellisen myös siksi, että jokainen varsa on yksilö ja sitten on nämä Vipsun versiot.




Ihan ensimmäinen varusteisiin liittyvä juttu oli riimu. Sen Venda sai päähänsä elämänsä ensimmäisenä aamuna. Se oli niin hämillään kaikesta, ettei yksi riimu ollut sille sen kummallisempi juttu kuin kaikk…

Valikoivasti fiksu varsa

Kuva
Kun Venda syntyi, ensimmäiset pari kuukautta kiittelin maailmankaikkeutta kiltistä, fiksusta ja nopeasti oppivasta varsasta. Se käveli pienestä pitäen narussa paremmin kuin monet aikuiset hevoset. Se osasi käyttäytyä vuolutilanteissa viimeisen päälle ja loimittaessakin se vain seistä nökötti paikallaan nätisti.




Sitten se täytti puoli vuotta ja siitä tuli hyrrä. Ei se loimitus mitenkään mahdotonta ole, mutta jalkapallon kokoinen mustelma selässä muistuttaa varsan varsin kehittyneestä puruvoimasta. Narussa kävelyn jalon taidon lapsi unohti jo aikoja sitten. Alamäki alkoi yhden klinikkareissun jälkeen ja on jatkanut laskusuhdannettaan tasaisen varmasti.

Venda kyllä tietää, kuinka narun kanssa kuljetaan, mutta ei kiinnosta. On paljon hauskempaa retuuttaa sitä jotakuta onnetonta, joka sinne narun päähän sattuu joutumaan. Ei aina, mutta liian usein ja joka kerta jossain vaiheessa.

Toisinaan ei ehditä siihen naruvaiheeseen ollenkaan. Esimerkiksi irtojuoksutuksen jälkeen tai sen aikana. Kentä…

Borta bra, hemma bäst - Praha

Kuva
Välillä vähän jotain muutakin. Yksi asia ylitse muiden, jota kaipaan vapaudessa ennen omaa tallia, oli matkustelu.

Tuli elettyä totaalisen erilaista elämää. Oli elämä. Varsinainen voltti tuli vedettyä, vaikkakin hevoset ovat myös antaneet paljon. Silti mieli halajaa maailmalle. Se kaipaa kokemuksia, vaihtuvia maisevia ja herkkuja.





Niin monesti olen kuullut ne sanat: Jos haluat pitää vapaata, sano vain. Ja sitten ne seuraavat: Ei sovi silloinkaan. Ja vähän joka välissä: Tilanne vaatii välitöntä huomiota. Sekin on tietysti pala elämää..

Tärkeintä tallinpidossa on toimeliaat tukijoukot. Että on se joku, joka katsoo hevosten perään mielellään ja ennenkaikkea sitoutuneesti. Seuraavaksi tärkeintä on muistaa, että hevoset voi yhtä hyvin kuin ihminen, joka niistä huolehtii. Kolmanneksi onkin se vaikein, katsoa peiliin. Se olet sinä!




On tosi vaikea päästää irti. Haaveilin, että pitäisin oikein viikon loman, kun loistava tilaisuus tarjoutui. Lentäisin jonnekin lämpimään ja makaisin auringossa k…

Mitä maksoi tallinpito 2017

Kuva
Tiedetään kaikki, että kallista on.

Peruspakolliset 10228€ eli vajaa 900€ kuukaudessa (suluissa 2016/2015):
Heinä ja rehut 6993€     (5060€/5000€)Kuivike 1903€     (1150€/1500€)Sähkö 1332€     (2500€/2300€) Huomioitavaa on, että yleensä vuoden viimeinen heinälasku on maksettu vasta seuraavana vuonna, tänä vuonna lasku maksettiin jo joulukuussa. Lisäksi sateinen kesä pakotti syöttämään heinää tavanomaista enemmän myös kesällä, kun hevosten laidunnusprosentti ei ollut sata.

Kuivike vaihdettiin paalipurusta olkipelletirouheeseen loppuvuodesta ja sähkölaskun suhteen on tehty tietoisia valintoja.

Kiva huomata, että sähkönkulutukseen liittyvistä valinnoista on ollut konkreettista hyötyä! Vielä, kun saisi elämän ja tallin siihen malliin, ettei kuluja juuri olisi muita kuin yllä luetellut.




Muita kuluja kertyi n. 13000€ eli noin tonni kuukaudessa (2016 n. 1540/kk ja 2015 n. 2333/kk):
Rahoitus 6000€Sekalaiset tallitarvikkeet ja -kulut 4793€Koneet ja kalusto 935€Jätehuolto 502€Tietoliikennekulut 272…

Venda 1v

Kuva
Vain virallisesti. Oman laskuopin mukaan tänään tärähti mittariin seitsemän kuukautta kasvanutta asennetta ja omaa tahtoa. Ei ole mennyt kuukaudet kuten kuvittelin. Paremmin onneksi kuin mitä pelkäsin.




Viime vuosi oli hevosmielessä hirvein. Melkein menetin Vipsun ja nyt, taistelun jälkeen, pelkään yhä päivittäin, että Vipsu otetaan minulta pois liian aikaisin. Samalla hevosvuosi on ollut hieno. Me voitimme sen taistelun, minulla on upea tuleva ravikuningatar sekä hieno musta terapiahevonen. 



Tuo tuleva ravikuningatar sai tänään silat ensi kertaa selkäänsä. Vanhan kansan oppien mukaan kesälliset varsat valjastettiin Tapaninpäivänä. Me ei alunperin meinattu kiirehtiä tätäkään vähää, mutta Venda tuntuu varsin valmiilta. Eikä se meinannut mitään, vaikka äitinsä vanhat silat selkäänsä sai. 



Pidin siloja selässä hetken, otin pois ja pistin takaisin. Enemmän risoi seisoa paikallaan käytävällä, kuin se, että kyydissä kävi jotain. Käytävällä seisominen onkin ollut se vaikein oppia. Ehkä koska …

Metsä (kerrankin kuvia)

Kuva
Kuvia Vendasta..Olisipa niitä enemmän. Varsinkin sellaisia talvisia lumikuvia. Mutta, kun ei ole. Eikä äidistänsäkään..

Otin projektikseni kuvata kaikki tallin hevoset lumisessa metsässä. Piti tulla tauluja omistajille. Joulu ja lahjoja, vaikka en sellaista harrastakaan. Lahjoja, tai joulua.

Siinä sitten joku asiakas ehti ennen hevosensa salakuvausta jo pyytääkin, että mentäisiinkö metsään. Ja koska lumiset päivät, valoisat tunnit, apukädet ja terveet jalat ovat kaikki rajallista todellisuutta, omat jäivät vähän vähemmälle huomiolle (yhtä poikkeusta lukuunottamatta).

Kuten kaikkien, myös ja erityisesti näiden, kuvien kopioiminen ehdottomasti kielletty!